Soile Mattila

Soile Mattila on pastori Esa-Pekka Mattilan vaimo. Hän aloitti työskentelyn One Way Missionissa vuoden 2014 alussa, kun perhe muutti Pohjanmaalta takaisin Espooseen.

Soile on uskonut koko ikänsä Jumalaan ja Jeesukseen, ja tutuksi tulivat aikanaan niin pyhäkoulu kuin seurakunnan kuorot ja nuortenillatkin. Kuitenkin nuorena alkoi monenlainen kipuilu elämässä ja hengellisissä asioissa, ja näissä vaiheissa hän tutustui tuolloin ateistiksi tunnustautuneeseen Esa-Pekkaan. Molemmat opiskelivat silloin musiikkia ammatikseen. ”Koin olevani todella alamittainen uskova, enkä ole ollut todistamassa kovinkaan monen ihmisen uskoontuloa ja elämän täyskäännöstä”, Soile kertoo. ”Esa-Pekka onkin varmaan suurin kala, joka on haaviin uinut”, Soile heläyttää nauraen. ”Tartutin häneen itseänikin kovasti tuolloin vaivanneen synnintunnon, ja vuoden tuntemisen jälkeen Esa-Pekka tuli uskoon ja muuttui kovasti. Tämä auttoi minutkin selkeämmille vesille hengellisesti”, Soile iloitsee. Kolmisen vuotta tutustumisen jälkeen pariskunta avioitui ja alkoi etsiä yhteistä suuntaa elämälleen ja palvelutyölleen.

Esa-Pekalle ja Soilelle syntyi neljä lasta, joita Soile jäi hoitamaan kotiin täysiaikaisena kotiäitinä seitsemän vuoden ajaksi. Noina vuosina syntyivät myös monet hänen Raamattusävellyksistään. ”Kotiäitinä sain todella kasvaa hengellisesti ja juurtua Kristukseen”, Soile kertoo.”Syvimmiltään koin tekeväni kutsumustyötäni ja palvelevani Jumalaa, ja se kantoi haastavienkin vaiheiden yli.”

Hiljalleen lasten kasvaessa seurakunta- ja musiikkityöhön alkoi vapautua enemmän aikaa. Eräänlainen pohjakosketus tapahtui kuitenkin talven 2007 aikana. Soilella diagnosoitiin pehmytkudosreuma, näköhermontulehdus ja puutumisia, jotka viittasivat vahvasti MS-tautiin, leikkausta vaativa tila laskeumien tähden ja lopuksi vielä kaiken summana paniikkihäiriö. Tilanne paheni puolen vuoden ajan, ja Viroon lähetystyöhön lähteminenkin näytti jo uhatulta. Eräässä rukoustilanteessa Jumalan voima ja rakkaus murtautui kuitenkin läpi niin voimallisesti, että Soile tiesi heti parantuneensa kaikesta. Myöhemmin lääkärit todistivat näin käyneen. MS-tautia ei tutkimuksissa löytynytkään, fibromyalgian oireet katosivat ja laskeumaleikkaus voitiin perua viikkoa ennen sovittua päivämäärää. Tuon jälkeen myös paniikkikohtaukset jäivät täysin pois. ”Koen, että minulle annettiin uusi mahdollisuus, toinen elämä, josta en halua hukata päivääkään”, Soile liikuttuu. ”Tuo paraneminen oli minulle niin valtava osoitus Jumalan rakkaudesta, etten halua enää tehdä mitään muuta tässä elämässä kuin sitä, minkä koen Jumalan tahdoksi ja kutsumuksekseni. Eniten tarkoitan tällä rakastamista, niinkuin ensimmäinen käskykin kuuluu: ’Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, ja lähimmäistä niinkuin itseäsi’”, Soile siteeraa Raamattua. ”Tähän – rakastamiseen – on kätkettynä koko elämän merkitys ja salaisuus”.

Virossa Soilella oli entistä enemmän aikaa osallistua hengelliseen työhön, ja tuolloin luotiin pohja Mattilan perheorkesterille. Lapset opiskelivat virolaisessa musiikkikoulussa pianon-, viulun-, kitaran- ja rumpujensoittoa. Raamattu taittui lauluiksi hyvin myös viron kielellä.

Varsinainen Soilen palvelustyön vapautuminen tapahtui kuitenkin perheen siirryttyä hengelliseen työhön Soiniin Etelä-Pohjanmaalle. ”Olin osittain antanut periksi mukana roikkuneelle alemmuudentunteelle ja itseni vertailulle muihin”, Soile tilittää. ”Koska koin heikkoutta, piilouduin sen ja Esa-Pekankin taakse, enkä uskaltanut laittaa itseäni täysillä likoon. Jumala armossaan vapautti minua noista lukoista ja avasi näkemään asioita enemmän Hänen perspektiivistään.”

Nykyään Soile vetää seurakunnassa One Voice -sekakuoroa, perhemuskaria ja äiti-lapsipiiriä. Näiden lisäksi hän on Esa-Pekan kanssa ollut käynnistämässä Mission Crew -nuorteniltoja ja nuorten aikuisten torstaisia Get Ready -iltoja. Soilea näkee myös juontamassa kokouksia tai laulamassa ja puhumassa One Way -tv:ssä.